Mennyt kausi jätti kohdallani paljon kysymyksiä ja pohdittavaa, siksi onkin ottanut aikansa koota ajatukset ja pohdinnat, jotta pystyisin jotenkin järkevästi tekstimuotoon kaudestani kirjoittamaan.
Päällimmäisenä ajatuksena jäi käteen pettymys omiin suorituksiin ja tuloksiin. Odotukset olivat kauteen korkealla ja tavoitteet realistiset. Myös kesä ja syksy olivat onnistuneita, joten talvea kohti lähdin innostuneena ja hyvillä mielin.
Alkukausi lähti liikkeelle tahmeasti ja tuo tahmeus ei tuntunut väistyvän sitten millään. Marras-joulukuussa oli heikkoja kisoja ja hyvin heikkoja kisoja. En päässyt mihinkään. Oli vain tunne, että varastossa on, mutta tuloksessa se ei näy. Myös hengityksen kanssa jouduin kamppailemaan alkukaudesta, joka toi osaltaan pienen pelon takaraivoon ja veti mietteliääksi. Pidinkin melkein kuukauden kisatauon vuodenvaiheessa, jonka aikana keskityin harjoitteluun ja tammikuun puolesta välin palasin takaisin kisojen pariin. Helmi-maaliskuussa oli jo havaittavissa ihan hyvää kulkua ja onnistuneita hiihtoja. Välillä paremmin ja välillä taas sellasta perusmenoa. Kauden viimeisistä SM-kisoista pohjoisen turneella jäi kaksijakoiset fiilikset. Hyvää, huonoa ja keskinkertaista suorittamista. Kauden sain kuitenkin pakettiin, vaikka olihan se aikamoinen työmaa tällä kaudella! Syyt ailahtelevaan ja alavireiseen kauteen ovat varmasti monen asian summa. Kokonaiskuormitus kasvoi varmaankin jossain vaiheessa liian suureksi ja reagointi siihen oli alkukautta ajatellen ehkä liian myöhäistä.
Mahtui kauteen myös uusia juttuja, kuten suksien ja seuran vaihtaminen sekä opiskelun sijaan osittainen työelämä. Suksimerkkiä vaihtaessa menee aluksi oma aikansa, että oppii tuntemaan omat suksensa ja kalustonsa. Koko ajan paremmin kauden edetessä tämä alkoi luonnistumaan ja tulikin opittua suksista paljon asioita talven aikana. Seuran vaihtaminen oli myöskin iso muutos, uusia ihmisiä ja uudet toimintatavat. Jämin Jänteen porukka tarjosi kuitenkin paljon tsemppiä ja hyvää fiilistä koko kisakauden aikana. Tiimissä on voimaa! :)
Töitä olen tehnyt koko ajan vähäsen ja se muodostuikin tärkeäksi asiaksi tämän talven aikana, koska pystyin hetkellisesti siirtämään ajatuksiani myös muualle kuin urheiluun. Työt antoivat onnistumisia sekä muuta ajateltavaa, kun samaan aikaan kisat menivät heikosti ja sai keräillä itseään kisaviikonloppujen jälkeen.
Mielestäni on kuitenkin turha katsoa liikaa taaksepäin tai varsinkaan muistella huonoja fiiliksiä, joten ajattelinkin käydä läpi onnistumisia viime kaudelta. Sen sijaan, että alkaisin kertaamaan mitkä kaikki meni pieleen, haluan muistella niitä pieniä onnistumisiani.
Ensimmäinen hyvä hiihto osui ehkä hieman yllättäen Joutsan hiihtoihin, joita voi pitää kotikisoina. Niissä kisoissa en ole oikein koskaan onnistunut, mutta tänä vuonna tuo kurssi kääntyi! Kisa oli myös ensimmäinen, jonka hiihdin tasatyöntämällä. Sen verran oli kotikenttäetua ja tietoa jokaisesta mäestä ja maastonkohdasta niin uskalsin lähteä ilman pitoja. Hyvä kisa ja hyvät fiilikset jäi tuosta kisasta :)
Pari viikkoa Joutsan hiihtojen jälkeen tuli onnistuminen Pylkön hiihdoissa 20km perinteisen kisassa. Meno oli vahvaa ja tasaisella hiihdolla ja hyvällä taktiikalla irtosi makea voitto! Tasatyöntöä oli tarjolla myös tuossa kisassa ja se selkeesti näyttää olleen tie onnistuneisiin hiihtoihin ;)
Ehdottomasti onnistumisiin lukeutuvat molemmat Jämin Jänteen väreissä hiihdetyt viestit. Imatran SM-kisoissa hiihdetty normaaliviesti 3x5km Hennariikan ja Roosan kanssa toivat neljännen sijan! Kahtena edellisenä päivänä olin hiihtänyt luokattoman surkeasti henkilökohtaisilla matkoilla ja itseni kokoaminen viimeiseen viestipäivään niiden jälkeen oli työn takana. Onneksi saan kuulua niin hienoon tiimiin, joka sai luotua tsemppiä viestipäivään. Olin aloittajana ja onnistuin tekemään sen päivän maksimaalisen suoritukseni joukkueemme eteen ja sain olla tyytyväinen hyvään tulokseen! :)
 |
| Parisprintin jälkeen. |
Jokainen kausi opettaa aina jotain, niin myös tämä mennyt kausi. Suurin oppi oli oppia tuntemaan itseään taas hieman paremmin ja erityisesti huomata se, että periksi en helposti anna!
Valoa ja ensi kautta kohti, ilon kautta!
Keväisin terveisin, Riksu :)
